Näyttelyn tausta

Lorujen metsä -näyttelyn idea on lähtenyt halusta tuoda taidetta helpommin lähestyttäväksi. Ajattelemme, että jokainen voi ymmärtää taiteen omasta näkökulmastaan eikä taidetta tarvitse välttämättä aina edes ymmärtää. Taidetta voi katsoa, kuunnella, tunnustella ja kokea ilman, että sen taustoja pohtii syvemmin. Toivomme kuitenkin, että taidenäyttelyssä ihminen olisi itselle läsnä ja miettisi millaisia ajatuksia taide hänessä herättää.

Mielestämme on tärkeää, että myös lapsella on mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria omista lähtökohdistaan. Lapsille suunniteltu näyttely haluttiin tehdä toiminnalliseksi, koska lapset oppivat ja kokevat asioita leikkimällä. Toivomme, että myös aikuiset lähteävät mukaan ”leikkiin”. Lasten taidenäyttelyssä on lupa koskea, puhua ääneen ja innostua. Aikuinen voikin oppia paljon lapsen tavasta nähdä ja kokea taidetta.

Näyttelyn teemana on luonto, jota tuomme esille taiteen keinoin ja siten tavoitteenamme on herättää ajatuksia luonnon merkityksestä ihmiselle. Jos lapset innostuvat luonnosta, kokevat he luonnon vaalimisenkin itselleen merkitykselliseksi. Näin heistä voi kehittyä ympäristöä kunnioittavia, harkitsevia ja kestävää kehitystä tukevia kuluttajia. Luonto on näyttelyssä esillä tekstiilitaidetta ja kirjallisuutta yhdistämällä. 

Näyttelyn kohderyhmänä on erityisesti päiväkoti- ja alakouluikäiset lapset. Taidenäyttely on kuitenkin tarkoitettu kaikille vauvasta vaariin. Taidenäyttely on toiminnallinen ja suunniteltu niin, että sitä voisi hyödyntää osana varhais-kasvatussuunnitelmaa sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia.

 

NÄYTTELY TUKEMASSA KASVATUS- JA OPETUSSUUNNITELMIA

1   TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU SEKÄ KUVATAIDE

1.1     Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005, 23-24)

“Taiteellisten kokemusten intensiivisyys ja lumous virittävät lapsen toiminnallisuuden ja tempaavat mukaansa. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista.”

“Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat lapsen myöhemmät taidemieltymykset ja valinnat sekä hänen kulttuuriset arvostuksensa. “

”Kasvattajayhteisö mahdollistaa lapsen taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen lapsen omia persoonallisia valintoja ja havaintoja kunnioittaen. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle.”

“Taiteellisen asiantuntemuksen laatua voidaan rikastuttaa yhteistyöllä paikallisen kulttuuritoimen tai muiden lastenkulttuuria edistävien asiantuntijoiden kanssa.”

1.2     Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000, 14-15)

“Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lapsen kanssa tarkastellaan kuvia ja keskustellaan niiden merkityssisällöistä ja kuvailmaisusta….Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä.”

1.3     Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet (2004, 236-239)

“Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun…Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. “

“Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa.”

Vuosiluokat 1-4

“Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1–4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen.”

Tavoitteena on “oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista”

Vuosiluokat  5–9

“Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla.”

“Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin.”

“ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon  kulttuuripalvelujen hyödyntämistä…kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä 

2        YMPÄRISTÖKASVATUS JA BIOLOGIA

2.1     Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005, 25, 28)

“Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön. “

“Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennytään elollisen luonnon ilmiöihin.  Tämänkin orientaation aiheet moninaisine ilmiöineen, eläimineen ja kasveineen eri vuodenaikoina ovat lapsen lähiympäristössä sisällä ja ulkona.”

2.2     Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000, 13)

“Lapsen ympäristöopiskelu tukeutuu ongelmakeskeiseen tutkivaan lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat…. Lasta rohkaistaan muotoilemaan kysymyksiä ja etsimään niihin selityksiä.” 

2.3     Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004, 167, 176)

Vuosiluokat 1-4

“Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä…Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. “

Vuosiluokat 5-6

“Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. “

 3        KIELEN MERKITYS JA ÄIDINKIELI   

 

3.1     Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005, 19)

“Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Riimittelyt ja hassut merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota merkityksestä kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellisen tietoisuuden aluetta."

3.2     Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000,11)

“Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan.”

3.3     Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004, 43, 59, 71)

“Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta”

(Esim. Saame äidinkielenä korostetaan että “lapsi harjaantuu leikkimään kielellä hokemien, lorujen ja tarinoiden avulla” ja Ruotsi äidinkielenä opetuksessa tavoitteena on “runojen ja lorujen lukemista myös ulkoa opetellen”. Nämä pätee varmasti myös suomenkieltä äidinkielenään opiskeleviin, vaikka siitä ei olekaan opetussuunnitelman perusteissa erikseen mainintaa.)