Lasten suusta

Olemme saaneet paljon mukavaa palautetta näyttelystä ja totuushan tulee lasten suusta, eikö vaan? Hauskinta onkin ollut kuulla, mitä lapset ajattelevat näyttelystä. Tässä muutama esimerkki eri-ikäisten lasten kokemuksista.

Näyttelyyn tullessa 10-vuotias tyttö ihmetteli: "Saako näihin oikeasti koskea". 

Variksenpesässä köllöttelevä ekaluokkalainen puolestaan totesi: "Voisin vaikka nukkua täällä koko yön". 

1,5-vuotias poika ei saanut tarpeekseen lehdistä ja siilileikistä. Poikaa piti peitellä uudelleen ja uudelleen piiloon lehtien alle. Sama jatkui kotona, mutta lehtien sijaan hän täytyi tyytyä tyynyihin.

5-vuotiasta tyttöä kiehtoi erityisesti pilvestä roikkuvat kimaltavat kristallit ja ruusutarha. Tyttö miettikin voisikohan saada yhden ruusun syntymäpäivälahjaksi. Sadepilven alla seisoi myös huolestunut 2,5-vuotias tyttö: "Missä minun sateenvarjoni on? äiti tuo minulle minun sateenvarjoni."

Ja on näyttely tainnut herättää ihastusta aikuisissakin. Tässä erään äidin kommentti: "Käytiin tänään taidenäyttelyssä ja mä oon lähes sanaton. Jos lapset oli ihmeissään niin sitä oltiin me vanhemmatkin.. Ootte kyllä saanu aikaan jotain ihan huikeaa :)". Tämän perheen näyttelykokemuksista voi lukea lisää saltunraitti-blogista. Sieltä löytyy myös paljon kuvia tekstiiliteoksista.

Otamme mielellämme vastaan kaikkien näyttelyssä vierailleiden kommentteja, jotka jäivät vieraskirjaan kirjoittamatta. Lapset saattavatkin kommentoida kokemuksiaan enemmän vasta tutussa ympäristössä kotona. Myös virtuaalivierailta otamme mielellämme kaikenlaisia kommentteja vastaan.

Kuvagalleria

Löydät kuvagalleriasta nyt muutaman kuvan meneillään olevasta Pienen tiedon ilon siemen näyttelystä. Näyttelyyn on vielä aikaa osallistua ensi viikon sunnuntaihin saakka. Aurinkoisena päivänä aamupäivisin voitte olla onnekkaita ja nähdä näyttelyssä sateenkaaren ja hyönteisten tanssin.

Leikkejä luonnosta

Tässä muutama ehdotus luontoaiheisiin leikkeihin:

Munanryöstöleikissä piirretään ensin hiekkaan ympyränmuotoinen pesä, jossa yksi lapsi variksena hautoo munia (kiviä, käpyjä tms.). Muut lapset ovat harakoita ja yrittävät ryöstää mahdollisimman monta munaa. Varis ei saa istua munien päällä, mutta voi hätyytellä tunkeilijoita heiluttelemalla siipiään ja raakkumalla. "Harakka", joka saa ryöstettyä eniten munia pääsee seuraavana varikseksi.

Entä oletko kuullut "Lepakot ja yökköset" -leikistä? Se on myös hauska. Ylen sivuilta löydät havainnollisen videon miten leikkiä leikitään.

Lapset voi keksiä myös itse luontoaiheisia leikkejä. Eläinten touhuja seuratessa voi saada inspiraation hauskoihin leikkeihin. Voit pomppia hauskasti kuin harakka, raakkua kuin varis, liidellä kuin kotka tai vaikka lekutella paikallasi tuulihaukan lailla. Kokeile myös luikerrella kuin käärme, peruuttaa kuin rapu, kömpiä kuin karhu tai seistä yhdellä jalalla kuin kurki. Lapset voivat myös esittää jotain eläintä toisilleen, jolloin muut voivat yrittää arvata, mikä eläin on kyseessä.

Kieli oudosti ulkona!

"Käärmeet heräilevät huhti-toukokuussa horroksestaan. Näinkin eilen kyykäärmeen ottamassa aurinkoa isolla kivellä. Olikohan se siinä lämmittelemässä kylmän talven jälkeen? Kiersin käärmeen kaukaa ja jatkoin nopeasti matkaani. Jäin kyllä vielä miettimään miksiköhän se käärme niin kovasti lipoi kieltään? (Laaksonen & Pyykkö 2003, 54-55.) Minä ainakin pidän kieleni yleensä suussa, paitsi ehkä silloin kun syön munkkirinkilää. Siis näin kerran vuodessa, vappuna."