Loruja Linnuista

No niin nyt odotus palkitaan. Ollaan täällä jännityksellä odotettu Elinan esikoisteoksen ilmestymistä ja nyt se on julkaistu, "Loruja Linnuista"! Kirjan kuvat on ottanut luontokuvaaja Benjam Pöntinen. Kiitos Bengalle upeasta kuvituksesta! Kirjan voi nyt klik-klik-klikkailla ostoskoriin kustantajan, Maahengen -sivuilla.

Loruja Linnuista

Elina Kynsijärvi, Benjam Pöntinen

"Kirjan lorut kertovat hauskalla ja koskettavalla tavalla eläinten elämästä. Niistä pienet ja suuremmatkin oppijat saavat tietoa kotoisista siivekkäistämme mielekkäällä tavalla. Rytmikkäät ja helppolukuiset lorut herättävät ajatuksia ja luovat pohjaa luontoaiheisille keskusteluille. Elina Kynsijärven kirjoittamat lorut yhdistyvät hienolla tavalla luontokuvaaja Benjam Pöntisen upeisiin lintukuviin.

Kirjassa loruillaan mm. metsojen haavemaasta, laiskasta käestä, surullisesta peltopyystä, lapinpöllön kasvojen juovista ja muuttopuuhiin lähtevästä kurjesta."

Tiu-tiu tikka,
palokärkilikka
sulhastansa hoputtaa:
"Koitahan nyt koputtaa,
pesä mulle parahin,
koti kaikkein avarin."

Niin nokka alkaa naputtaa,
tasaisesti taputtaa.
Lastut lentää sinne tänne,
kovilla on kaulajänne.
Kohta pesä valmis on
ja aika kunnon karkelon.

Kiitos ihmettelijöille!

Nyt on ensimmäinen Pienen tiedon ilon siemen -taidenäyttely koettu. Työryhmämme sai tosi mahtavaa palautetta sekä hyviä kokemuksia lapsille suunnatun näyttelyn toteuttamisesta. Tästä onkin hyvä alkaa suunnittelemaan uusia projekteja.

Ihmettelijä toivoisi kyllä kovasti jo uutta näyttelyä, kun oli niin mukavaa nähdä paljon iloisia lapsia leikkimässä ja ihmettelemässä. Onneksi on paljon kivoja muistoja ja kuvia Willa Ukulin vierailulta. Nyt onkin lisää kuvia nähtävillä blogin kuvagalleriassa.

Kiitos kaikille teille, jotka pääsitti käymään näyttelyssä! Ja kiitos myös näyttelyblogimme virtuaalivieraille! Otamme edelleen ilolla vastaan kaikenlaiset palautteet. Voit jättää palautetta kommentoimalla esimerkiksi tähän postaukseen tai kirjoittamalla meille sähköpostia osoitteeseen tiedonsiemen @ gmail.com.

Lasten suusta

Olemme saaneet paljon mukavaa palautetta näyttelystä ja totuushan tulee lasten suusta, eikö vaan? Hauskinta onkin ollut kuulla, mitä lapset ajattelevat näyttelystä. Tässä muutama esimerkki eri-ikäisten lasten kokemuksista.

Näyttelyyn tullessa 10-vuotias tyttö ihmetteli: "Saako näihin oikeasti koskea". 

Variksenpesässä köllöttelevä ekaluokkalainen puolestaan totesi: "Voisin vaikka nukkua täällä koko yön". 

1,5-vuotias poika ei saanut tarpeekseen lehdistä ja siilileikistä. Poikaa piti peitellä uudelleen ja uudelleen piiloon lehtien alle. Sama jatkui kotona, mutta lehtien sijaan hän täytyi tyytyä tyynyihin.

5-vuotiasta tyttöä kiehtoi erityisesti pilvestä roikkuvat kimaltavat kristallit ja ruusutarha. Tyttö miettikin voisikohan saada yhden ruusun syntymäpäivälahjaksi. Sadepilven alla seisoi myös huolestunut 2,5-vuotias tyttö: "Missä minun sateenvarjoni on? äiti tuo minulle minun sateenvarjoni."

Ja on näyttely tainnut herättää ihastusta aikuisissakin. Tässä erään äidin kommentti: "Käytiin tänään taidenäyttelyssä ja mä oon lähes sanaton. Jos lapset oli ihmeissään niin sitä oltiin me vanhemmatkin.. Ootte kyllä saanu aikaan jotain ihan huikeaa :)". Tämän perheen näyttelykokemuksista voi lukea lisää saltunraitti-blogista. Sieltä löytyy myös paljon kuvia tekstiiliteoksista.

Otamme mielellämme vastaan kaikkien näyttelyssä vierailleiden kommentteja, jotka jäivät vieraskirjaan kirjoittamatta. Lapset saattavatkin kommentoida kokemuksiaan enemmän vasta tutussa ympäristössä kotona. Myös virtuaalivierailta otamme mielellämme kaikenlaisia kommentteja vastaan.

Kuvagalleria

Löydät kuvagalleriasta nyt muutaman kuvan meneillään olevasta Pienen tiedon ilon siemen näyttelystä. Näyttelyyn on vielä aikaa osallistua ensi viikon sunnuntaihin saakka. Aurinkoisena päivänä aamupäivisin voitte olla onnekkaita ja nähdä näyttelyssä sateenkaaren ja hyönteisten tanssin.

Leikkejä luonnosta

Tässä muutama ehdotus luontoaiheisiin leikkeihin:

Munanryöstöleikissä piirretään ensin hiekkaan ympyränmuotoinen pesä, jossa yksi lapsi variksena hautoo munia (kiviä, käpyjä tms.). Muut lapset ovat harakoita ja yrittävät ryöstää mahdollisimman monta munaa. Varis ei saa istua munien päällä, mutta voi hätyytellä tunkeilijoita heiluttelemalla siipiään ja raakkumalla. "Harakka", joka saa ryöstettyä eniten munia pääsee seuraavana varikseksi.

Entä oletko kuullut "Lepakot ja yökköset" -leikistä? Se on myös hauska. Ylen sivuilta löydät havainnollisen videon miten leikkiä leikitään.

Lapset voi keksiä myös itse luontoaiheisia leikkejä. Eläinten touhuja seuratessa voi saada inspiraation hauskoihin leikkeihin. Voit pomppia hauskasti kuin harakka, raakkua kuin varis, liidellä kuin kotka tai vaikka lekutella paikallasi tuulihaukan lailla. Kokeile myös luikerrella kuin käärme, peruuttaa kuin rapu, kömpiä kuin karhu tai seistä yhdellä jalalla kuin kurki. Lapset voivat myös esittää jotain eläintä toisilleen, jolloin muut voivat yrittää arvata, mikä eläin on kyseessä.

Kieli oudosti ulkona!

"Käärmeet heräilevät huhti-toukokuussa horroksestaan. Näinkin eilen kyykäärmeen ottamassa aurinkoa isolla kivellä. Olikohan se siinä lämmittelemässä kylmän talven jälkeen? Kiersin käärmeen kaukaa ja jatkoin nopeasti matkaani. Jäin kyllä vielä miettimään miksiköhän se käärme niin kovasti lipoi kieltään? (Laaksonen & Pyykkö 2003, 54-55.) Minä ainakin pidän kieleni yleensä suussa, paitsi ehkä silloin kun syön munkkirinkilää. Siis näin kerran vuodessa, vappuna."

Ihmeellinen linnunmuna

"Pääsiäisen aikaan sain syödä kanan munimia munia. Kananmunat on usein valkoisia, mutta ruskeitakin olen nähnyt. Nyt pääsiäisen aikaan syömäni kananmunat oli ihan erikoisia. Ne oli oikeita taideteoksia upeine väreineen ja kuvioineen. Muiden lintujen munissa olen myös aiemmin nähnyt jos jonkinmoista väriä. Miksiköhän osa munista on ihan valkoisia ja joissakin taas on väriä? Ja arvatkaapa mikä muu on outoa? Se keltainen pallo munan sisällä! Miksi siellä munissa oikein on semmoinen keltuainen?"

Kevättä ilmassa

Nyt on jo selkeästi tullut kevät. Keräsimme tänään muutamia kevään merkkejä muistiin 5-vuotiaan lapsen kanssa valokuvin. Kevään merkit voi myös kirjata paperille ja piirtää vaikkapa vuosittain vihkoon ensimmäiset havainnot kustakin kevään merkistä. Nämä valokuvat ovat aikuisen ottamia, mutta lapsi sai kuitenkin itse päättää mistä kuvat otetaan. Jos saatavilla on lapselle sopiva kamera, lapsi voi ottaa kuvat itse.

Tässä löydettyjä keväänmerkkejä, 22.4.2011, Jyväskylä:

Silmuja koivun oksissa

Leskenlehtiä

Lokit ovat palanneet järvelle

Voikukanlehdet ja nurmi kasvaa vihreänä maasta

Melkein kaikki lumet ovat sulaneet

"Tuulee niin, että tukka lähtee!"

""Tuulee niin, että tukka lähtee!" Paitsi niin eihän minulla ole tukkaa. Tuuli tuntuu kyllä joskus kurjalta ilman hiuksiakin, mutta onhan siitä myös hyötyä. Tänään minä iloitsin tuulesta, kun poljin pyörällä myötätuulessa. Eihän minun tarvinnut polkea pyörää juuri ollenkaan, kun tuuli liikutti minua hurjaa vauhtia eteenpäin. Mitähän muuta hyötyä tuulesta on?"

Pomppiva varis

"Viime kesänä näin usein variksen pomppivan pihamaalla, eikä se lentänyt koskaan. Sillä oli valkoisia sulkia harmaiden ja mustien seassa. Olikohan se niin vanha, että ei jaksanut enää lentää? Vai olikohan se ikinä osannutkaan lentää? Pienet varikset kuoriutuvat kohta munistaan ja alkavat harjoittaa lentotaitojaan. Oppivatkohan kaikki varikset lentämään?"

Keväisiä ääniä

Ihmettelijä on päässyt nauttimaan keväisistä äänistä luonnossa. Sinäkin voit mennä ulos ja kuunnella millaisia ääniä siellä kuuluu luonnon herätessä eloon talven jälkeen. Lintuja palaa koko ajan enemmän muuttomatkoiltaan tänne Suomeen, joten voit kuulla monenlaisia lauluja. Tunnistatko jo erilaisia lintuja lauluäänestä? Lintujen lauluäänien tunnistamisessa voit käyttää apuna internetistä löytyviä ääninäytteitä esimerkiksi osoitteesta Yle.fi ja kirjasta nimeltä Linnut äänessä.

Käyvätkö linnut laulutunneilla?

"Keväällä ulkona kuulee paljon kauniita lauluja. Nimittäin linnun laulamia kauniita säveliä. Minä kyllä olen kauan jo pohtinut, että miksi ne linnut oikein laulaa? Ja osaavatko linnut laulaa heti synnyttyään vai pitääkö niiden harjoitella sitä kovasti? (Laaksonen & Pyykkö 2003, 58-59.) Ihmiset ainakin käyvät laulutunneilla. Onkohan linnuillakin omat laulunopettajat?"

Muuttaako vai eikö muuttaa?

"Reilu viikko takaperin näytti siltä, että muuttolinnut palaavat kiiruusti pesimäalueilleen. Viime päivien pakkaset ja lumisateet on kuitenkin tainneet saada linnut toisiin ajatuksiin. Minä en ainakaan ole nähnyt uusia muuttajia täällä meilläpäin. Olen myös vähän huolissani tänne jo tulleista linnuista. Miten ne mahtavat pärjätä? Koittavatko ne vaan sinnitellä näissä lumisissa ja kylmissä oloissa? Vai kääntävätkö ne nokkansa takaisin kohti etelää ja palaavat myöhemmin uudelleen?"

Muuttolintuja odotellessa

"Lintuja tässä olen odotellut palaavaksi. Ja osa on kai jo palannutkin Etelä-Suomeen ja rannikolle. Oletko sinä nähnyt jo näitä paluumuuttajia? Mietin, että millaisella säällä ne linnut mahtaa muuttoansa tehdä? Onkohan tänään hyvä muuttosää? (Laaksonen & Pyykkö 2003, 158.) Niin ja osa linnuista tapaa ilmeisesti muuttaa yöllä ja osa taas päivällä... jännä juttu, että joku on halukas tekemään muuttoa yöaikaan. Kai silloin on sitten vähemmän liikennettä? "

Linnunpönttö

Keväisin linnut etsivät itselleen pesiä. Kaikille linnuille ei välttämättä löydy pesää luonnosta. Siksi on hyvä, että ihmiset rakentavat linnunpönttöjä.

Tämän viikon askartelutehtävänä on tehdä lintu ja linnulle koti käyttäen kierrätysmateriaaleja sekä mielikuvitusta. Pöntön tekoon sopii hyvin erilaiset kartonkipakkaukset esim. maitopurkit ja keksipaketit. Tässä 4-vuotiaan tytön tekemässä esimerkkikodissa runkona on käytetty keksipakettia. Pöntön katto on tehty munakennosta ja parveke tulitikkurasiasta. Kun olet valinnut mieluisan kartonkipakkauksen, leikkaa siihen kulkuaukko ja koristele se haluamallasi tavalla. Linnun voit toteuttaa mielesi mukaan, käyttäen materiaaleja, mitä sinulla on valmiiksi saatavilla. Tähän esimerkkilintuun on käytetty tylliä ja vanua. Silmät on tehty helmistä.

lilla a-blogista löydät paljon muita upeita esimerkkejä linnuista ja niiden kodeista.

Jos sinulla on mahdollisuus, voit tehdä myös ihan oikean linnunpöntön. Hyvät ohjeet pöntön valmistukseen löytyy esimerkiksi BirdLife Suomen -sivuilta.

Lintujen hulppeat kodit

"Olen huomannut, että maastossa on paljon ihmisten talojen näköisiä pikkuisia asumuksia. Niissä ei kuitenkaan asu ihmisiä vaan lintuja. Mietin, että osaavatko linnut tosiaan tehdä niin upeita koteja itselleen? Vai onkohan ne sittenkin ihmisten tekemiä? Niin mutta toisaalta miksi ihminen rakentaisi linnuille koteja? Kai linnut itsekin osaavat pesänsä rakentaa..."

Mitkä ihmeen keväänmerkit?

"Kevättä on rinnassa, niin kuin sanotaan. Mutta niin mistä sitä oikein tietää, että on kevät? No ainakin on valoisampaa ja lumet alkaa sulaa. Mitä muita keväänmerkkejä sinä tiedät?"

Loruilua siilestä

Tällä viikolla saatte kirjoittaa lorun siilestä. Nyt voit kirjoittaa spontaanisti sen kummemmin miettimättä. Voit aloittaa keksimällä ensin yhden lauseen ja kokeilla mikä siihen voisi rimmata. Älä mieti liian tarkkaan. Jatka sitten loruilua niin pitkälle kun riimejä riittää. Loru voi olla ihan hupsu, eikä siinä tarvitse välttämättä olla mitään järkeä. Kun olet riimitellyt ensin vapaasti, voit tutkia lorua ja kehitellä sitä halutessasi eteenpäin. Voitte loruilla myös pareittain/ryhmässä/aikuisen kanssa ja keksiä yhdessä hauskat riimit.

Tässä 4,5 -vuotiaan tytön keksimä loru siilestä:

Siili Simppu pesässänsä,
työskentelee värkkejänsä.
Lehtiänsä laittaa,
pesäänsä paikkaa.


Iloisia loruhetkiä kaikille!

En kai vaan astunut siilin päälle?

"Kävelin tänään lumisessa puutarhassa ja yhtäkkiä jotain rahisevaa oli lumen alla. Muistin samassa syksyltä jääneet lehtikasat. Siilithän talvehtivat lehtikasoissa, toivottavasti en astunut nukkuvan siilin päälle. En ainakaan tuntenut mitään pistävää. Toivottavasti en myöskään herättänyt siiliä ennen aikojaan. Se olisi kurjaa. Mietinkin sitten vielä, että milloin ne siilit oikein herää horroksestaan? Tiedätkö sinä?"

Rakenna siilille pesä

Siilit talvehtivat lehtikasojen alla. Nyt voitkin askarrella siilin ja siilille pesän. Piirrä lehtiä ja maalaa ne värikkäiksi. Voit myös maalata ensin paperin kokonaan ja piirtää lehdet siihen jälkikäteen. Leikkaa lehdet sitten ääriviivoja pitkin ja asettele ne siilin päälle kasaksi. Voit myös halutessasi liimata lehdet kiinni purkkiin tai rasiaan, johon siili mahtuu sisälle. Tähän siilinpesään on kartonkilaatikosta tehty kaareva muoto, jonka päälle on liimattu maalattu paperi sekä siitä leikattuja vaahteran lehtiä. Siilin voit valmistaa esimerkiksi maahan pudonneista risuista ja munakennosta leikatusta suppilosta. Leikkaa suppilo munankennosta ja laita sinne liimaa. Asettele sitten risut haluamallasi tavalla ja piirrä lopuksi siilille kasvot.

Jäisiä puikkoja ihmettelemässä

"Kävelin tänään ulkona ja voi miten hienoja jääpuikkoja minä näinkään. Niitä oli katulampuissa, räystäillä, sillan alla, puiden oksilla ja vaikka missä. Osa oli ohuita ja pitkiä ja osa hieman paksumpia ja leveämpiä. Kovasti minä kyllä ihmettelen, että miten ne kauniit jääpuikot oikein syntyvät? (Laaksonen & Pyykkö 2003, 17.)"

Variksen tarina

Olet päässyt rakentamaan variksenpesää ja tutustumaan variksen elämään piirustustehtävän avulla. Nyt tehtävänä on kirjoittaa varisaiheinen loru tai tarina käyttäen prosessikirjoittamisen tekniikkaa. Voit tehdä kirjoitustyötä kaverin kanssa, pienissä ryhmissä tai yhdessä vanhemman/opettajan kanssa.

Miettikää ensin mitä haluatte tarinassanne/lorussanne sanoa? Pohtikaa esimerkiksi variksen elintapoja ja etsikää tarvittaessa tarkempaa tietoa kirjoista tai internetistä. Kertokaa ensin suullisesti omista ideoistanne ja kommentoikaa toinen toistenne ideoita. Sen jälkeen on helpompi aloittaa kirjoitustyö. Kirjoitusvaihe voidaan toteuttaa itsenäisesti tai jatkaa samaan tapaan tiimityöskentelynä. On kuitenkin hyvä, jos kirjoitusvaihe on avoin keskustelulle, kommentoinnille ja ideoinnille. Voitte auttaa toinen toisianne löytämään tapoja sanoa se, mitä haluatte sanoa. Vanhempi/opettaja tukee ja ohjaa ratkaisujen löytämisessä. Lopuksi kirjoitettuja tarinoita ja loruja tutkitaan yhdessä. Kaikki saavat osallistua palautteenantoon ja esittää mahdollisia kehitysehdotuksia.

Hyvää ystävänpäivää!

"Ystävänpäivää vietetään ja pakkanen paukkuu. Siitä tulikin mieleeni, että ainakin tällaisilla pakkasilla ystävät ovat tarpeen. Olen nimittäin seuraillut ikkunastani lintuja, jotka kyhnyttävät kylkikyljessä. Näin ne saavat toisistaan lämpöä. Miten ne mahtaisikaan pärjätä ilman ystäviään? Taidankin tänään ottaa linnuista mallia ja kyhnyttää kylkikyljessä parhaan ystäväni kanssa. Teehän sinäkin niin. Hyvää ystävänpäivää ystäväiseni!"

Mitä jos olisitkin varis?

Viime viikolla pääsitte keräämään oksia ja tekemään variksenpesiä pudonneista oksista. Ihmettelijä puolestaan mietti, että vuokraisiko kesäksi itselleen käytetyn variksenpesän.

Mitä luulet, miltä tuntuisi olla varis? Voitkin nyt leikkiä mielikuvitusleikkiä. Piirrä tai maalaa itsellesi risuinen variksenpesä, jonka pehmustat höyhenillä ja karvoilla. Piirrä sitten itsesi pesään raakkumaan. Mieti sitten miltä ympärilläsi näyttäisi ja mitä haluaisit syödä? Lisää niistäkin kuvat piirrokseesi.

Varisko älykäs?

"Varikset on kuulemma älykkäitä lintuja. Se selvisi minulle kun eksyin lukemaan Varikseen liittyvää tietoa Tunturisusi.com -sivustolta. Oletko sinä käynyt siellä? Siellä on kyllä paljon hyödyllistä tietoa eläimistä. Sitä jäin kyllä variksen kohdalla ihmettelemään, että kuinka niin älykäs lintu jaksaa joka vuosi rakentaa uuden pesän? Kukahan niihin vanhoihin pesiin sitten muuttaa? Saisinkohan minä vuokrata yhden käytetyn pesän ensi kesäksi? Siitähän minä saisin hyvän kesämökin. Täytyykin ottaa asia puheeksi, kun seuraavan kerran tapaan jonkun variksen."

Variksenpesä

Tuuli on viime päivinä riepottanut puita ja maassa onkin paljon oksia. Lasten kanssa ulkoillessa oksista voi kieputtaa yhdessä hauskan variksenpesän. Pehmikkeeksi pesään voi etsiä kuivunutta heinää tai lehtiä. Lopuksi pesään voi kerätä munia, jotka voivat olla vaikkapa kiviä tai pieniä lumipalloja.

Lunta aivan VALTAVASTI!

"Lunta tulvillaan, on raikas talvisää... eikös ole mukavaa, kun on näin paljon lunta? Paljon riittää minullakin ihmeteltävää, kun katselen aura-autojen välkkyviä valoja. Kovasti ne koittavat aurata teitä niin, että autot pääsevät kulkemaan. Aura-autoja katsellessa tuli mieleeni, että mitenkähän metsäneläimet jaksavat tarpoa korkeissa hangissa? Metsässä kun ei aura-autoja liiku. Mietin myös, että miten eläimet löytävät itselleen ruokaa, kun lunta on niin valtavasti?"

Miten karhu pääsee syksyllä uneen?

"Olen ollut kovin väsynyt viime aikoina. Johtuu kai siitä, että talvella on niin kovin pimeää. Olen harkinnut, että pitäisiköhän minun alata tästä lähtien nukkumaan talviunta? Illalla se tuntuu, että joo nythän minä tästä sitten nukahdan ja herään sitten keväällä, mutta sitten kuitenkaan en saa nukuttua kovin pitkään... Aina tulee nälkä tai jotain muuta, mikä herättää minut. Eikä uni tule uudestaan ei sitten millään, ei vaikka päälläni seisoisin. Mikähän tähän voisi auttaa? Mietin, että kuinka ne karhut pääsevät syksyllä niin syvään uneen, että heräävät vasta keväällä? Ja miten karhulla ei tule nälkä kesken unien? (Laaksonen & Pyykkö 2003, 27.)"

Jäljet lumessa

"Hei, tarkkailin tänään lumeen jääneitä jälkiä. Ensin huomasin jäniksen jälkiä ja kohta erotin myös oravan pompuista tulleet jäljet. Nämä minä tunnistankin jo helposti. Sitten näin jälkiä, joiden tunnistamiisen tarvitsin apua. Ne oli ympyränmuotoisia ja niitä oli kaksi aina lähekkäin. Niin ja arvaa mitä niitä tuli koko ajan lisää!!! Mitä kauemman niitä tutkin, sitä enemmän niitä oli. Hmm... todella merkillistä. Tulinkin tänne tietokoneelle katsomaan, että mistä jäljet mahtavat olla peräisin. Metsävastaa.netin sivuilta löysinkin paljon kuvia eläinten jäljistä. Mutta eihän siellä ollut kuvaa juuri siitä, mitä minä etsin. No mutta millaisia jälkiä sinä olet nähnyt metsässä? Löydätkö sinä niiden kuvaa tuolta Metsävastaa.netin sivuilta?"

Särkeekö päätä?

"Kuulin kun käpytikka nakutti nokallaan lyhtypylvästä. Ajattelin, että pitäisikö minunkin kokeilla. No en sitten kuitenkaan kokeillut, kun ajattelin, että siitä seuraisi vaan kova päänsärky. Sitten aloinkin kummastelemaan, että miksi tikat ei saa aivotärähdystä? Särkeekö niillä edes päätä? (Laaksonen & Pyykkö 2003, 66)."